27.6.2022
Haastattelu: Vilma Pimenoff
Artikkeli on osa haastattelusarjaa, joka esittelee suomalaisen residenssikentän eri toimijoita ja tarkastelee residenssien roolia taiteen kentällä ja yhteiskunnassa.
Vuonna 2002 perustettu Cirko – Uuden sirkuksen keskus ry on toiminut vuodesta 2011 Helsingin Suvilahdessa. Se on kaupungin ja valtion tukema taideorganisaatio, ja sen toiminta on sekä kansallista, että myös kansainvälistä. Ympärivuotinen residenssitoiminta on erittäin tärkeä osa Cirkon laajalla toimintakentällä Suomen merkittävimpänä nykysirkuksen keskuksena. Vuotuisessa avoimessa haussa Cirkoon voi hakea 2-3 viikon pituiseen residenssiin ja tilojen ollessa vapaana tiloja tarjotaan jäsenistölle lyhyempäänkin residenssikäyttöön.
Cirkon residenssimalli on taiteilijalähtöinen. Yksi pääkriteereistä on, että jokaisessa työryhmässä pitää olla ainakin yksi suomalainen tai Suomessa asuva sirkustaiteilija. Tämä mahdollistaa hyvinkin moninaisia ja poikkitaiteellisiakin työryhmiä. Enimmäkseen residenssissä nähdään Suomessa asuvia, tai Suomesta lähtöisin olevia nykysirkusryhmiä, mutta joskus myös työryhmiä, jotka eivät ole sirkusvetoisia, mutta jossa on mukana sirkustaiteilija.
Koska Suomessa ei ole korkeakoulutasoista sirkustaiteen koulutusta, suomalaiset sirkustaiteilijat lähtevät usein opiskelemaan ulkomaille. Toisaalta koko nykysirkuskenttä on globaali, ja residenssitoiminta mahdollistaa eräänlaista kiertoliikettä – se mahdollistaa kansainvälisesti toimivia ja ulkomailla asuvia suomalaistaiteilijoita palaamaan työskentelemään myös Suomessa.
Cirkon vt. toiminnanjohtaja Jarkko Lehmus kertoo toivovansa residenssitaiteilijoilta monimuotoisuutta ja kriittisesti ajateltuja projekteja. On tärkeää kysyä, miksi jonkin tekeminen on tärkeää juuri nyt. Miksi se on taiteilijalle tärkeää, ja miksi se on yhteiskunnallisesti tärkeää? Tätä Lehmus toivoo taiteilijoiden avaavan hakemuksissaan, ja tarkoituksen näkyvän myös itse työskentelyssä. Kysymällä taiteilijoilta, minkälaista ihmiskuvaa ja maailmankuvaa he haluavat projektiensa vahvistavan, toivotaan selkeyttävän taiteilijoiden ajattelua ja ennakoimaan omaa työskentelyään suhteessa yhteiskunnalliseen tilanteeseen.
Suomessa on noin kaksisataa sirkustaiteilijaa, joista vuosittain 100-120 tekee taiteellista työtään Cirkon tiloissa. Residenssin valintaprosessissa painotetaan tasavertaisuutta ja tasapuolisuutta sekä maantieteellisesti että demografisesti. Kansallinen kattavuus sekä sirkuslajien monipuolinen edustus osana valintakriteereitä ovat tärkeitä, jotta tasapuolisuus toteutuu. ”Organisaation vaikuttavuus kansallisella tasolla on suuri verrattain pienen sirkuskentän johdosta, ja myös sen takia toiminnan pitää olla avointa ja läpinäkyvää”, Lehmus summaa.
Cirkossa residenssitoiminta liittyy taiteellisen kehittämisen toimintaan kokonaisuudessaan. Residenssitaiteilijoille halutaan tarjota mahdollisuutta ammatilliseen kehittymiseen ja heitä tuetaan taiteellisen ajattelun ja taiteellisen työskentelyn etenemisessä. Taiteellisen kehittymisen kautta voi syntyä ei ainoastaan uusia teoksia, mutta myös uusia tapoja työskennellä. Aikaisemmin residenssiohjelma toimi suorana tuotantoputkena Cirkon ohjelmistoon, mutta vuodesta 2015 alkaen residenssit on profiloitu prosessiorientoituneeksi työskentelyksi, jonka aikana ei tarvitse tuottaa valmista esitystä.
Cirkon tekninen tuottaja Ina Niemelä kertoo, että residenssitaiteilijoilta pyydetään tekninen suunnitelma kuukautta ennen residenssijaksoa. Tämä osaltaan asettaa taiteilijalle tavoitteen, ja rytmittää tekemistä. Residenssiajasta tehdään myös sopimus, jossa sovitaan yhteisistä pelisäännöistä ja vastuualueista, jotta residenssissä voidaan keskittyä täysipainoisesti taiteelliseen työskentelyyn.
Residenssissä olevia työryhmiä Cirko tukee taiteellisesta näkökulmasta dialogin ja kysymysten kautta. ”Dramaturgina kaikki tekemäni ehdotukset ovat kysymysten muodossa. Päätös on aina taiteilijan”, vt. toiminnanjohtaja Jarkko Lehmus sanoo.
Lisätietoa: Cirkon residenssi
