19.12.2022
Haastattelu: Petra Vehviläinen
Kuvat: Titta Halinen
Artikkeli on osa haastattelusarjaa, joka esittelee suomalaisen residenssikentän eri toimijoita ja tarkastelee residenssien roolia taiteen kentällä ja yhteiskunnassa.
Haastateltavina toiminnanjohtaja Meena Kaunisto, tilavastaava Titta Halinen ja tuottaja Laura Kangasniemi
Helsingin Suvilahdessa, entisen sähkö- ja kaasuvoimalan rakennusten muodostamassa kulttuurikeskittymässä sijaitseva Esitystaiteen keskus, eli Eskus, on paikka erilaisille esitystaiteen ja nykyteatterin projekteille, yhteisöille ja kohtaamisille. Puhdistamo-rakennuksen tiloissa vuodesta 2011 toiminut ja vuonna 2009 perustettu, alunperin viiden jäsenjärjestön muodostama yhdistys, on kasvanut reilun kymmenen vuoden aikana yli 20 jäsenjärjestön ja noin 240 ihmisen muodostamaksi yhteisöksi. Merkittävä osa Eskuksen toiminnasta perustuu harjoitustilojen vuokraamiselle jäsenryhmille ja muille esitystaiteen toimijoille. Vuodesta 2013 alkaen Eskus on järjestänyt kesä- tai heinäkuussa, muun vuokraustoiminnan ollessa tauolla, kahdesta neljään viikkoon kestäviä kesäresidenssejä. Ne ovat olleet sekä jäsenryhmille että ulkopuolisille työryhmille tai yksittäisille taiteilijoille suunnattuja avoimia hakuja tai kutsuja. Kesäresidenssien lisäksi vuonna 2023 Eskus saattaa alulle uuden residenssikonseptin syyskuussa järjestettävän New Performance Turku Biennalen yhteydessä.
Eskuksen residenssitoimintaa on suunnattu ja pyritään suuntaamaan lähialueille: kotimaan lisäksi muihin pohjoismaihin, Baltiaan ja Keski-Eurooppaan. Eskuksen tiloista ja kesäresidenssitoiminnasta vastaava Titta Halinen kertoo, että hakemusmäärät vuosien 2021-22 aikana ovat olleet 30 hakemusta per vuosi, joista noin kolmelle tai neljälle ryhmälle voidaan tarjota residenssi: “Hakemuksia on tullut esitystaiteen, nykyteatterin ja tanssin aloilta, mutta on ollut myös kuvataiteen puolen tekijöitä”. Vuosina 2021-22, jolloin residenssi toteutettiin yhteistyössä Helsinki International Artist Programme (HIAP) kanssa, pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ja ulkomailta tulleet taiteilijat ja työryhmät majoittuivat HIAP:in ylläpitämässä Eläintarhan huvilassa, Linnunlaulun huvila-alueella Töölön ja Kallion kaupunginosien rajalla. Yhteistyö HIAP:in kanssa koettiin arvokkaaksi, koska Eskuksella ei itsellään ole majoitustiloja, vaan sen pääasiallinen tehtävä on tarjota työryhmille työskentelytilat ja muut puitteet sen mahdollistamiseksi.
Eskuksen tiloissa työryhmien käytössä on neljä harjoitussalia perusesitystekniikalla, sekä yleiset tilat, joihin kuulu aulan oleskelutila, kokoustila ja keittiö “Palaute on ollut hyvää ja residenssiä on pidetty tärkeänä. Ihmiset toimivat pienillä apurahoilla ja harjoitustila haukkaa helposti ison osan budjetista, joten sen tarjoaminen on merkittävää”, Halinen kertoo ja jatkaa: “‘Esitysdemotyyppisiä’ esityksiä täällä voi pitää, mutta varsinaiseen esityskäyttöön tilat eivät välttämättä esitystekniikan kannalta sovi, jos esimerkiksi on vaikka tarve pimentää tila. Salit eivät myöskään sovellu hyvin voimakkaaseen äänenkäyttöön, koska eivät ole äänieristettyjä. Muistan kun 2021 tuli hakemus, jossa joku halusi porata seinää, ja me oltiin että “Ei – tämä ei onnistu meillä, koska silloin ei kukaan seinän takana pystyisi tekemään mitään!”” Halinen nauraa. “Kesäresidenssit ovat sisällöiltään avoimia. Täällä saa tehdä mitä haluaa tai sitä mille on tarvetta, ei ole pakko olla lopputulemaa tai lopputuotetta”, Eskuksen tuottaja Laura Kangasniemi lisää. “ Voi olla, että vaikka kaksi viikkoa vaan makaa tuossa salin lattialla ja miettii elämän tarkoitusta.”
Kesäresidenssin lisäksi vuonna 2023 Eskuksessa pilotoidaan erillisenä hankkeena kuraattoriresidenssi. Verkostoitumishanke liittyy Eskuksen yleiseen toiminnan kehittämiseen tähdäten jäsenryhmien parempaan palveluun ja tarpeiden parempaan huomioimiseen. “Yksi asia, joka nousi esille keskusteluissa jäsenyhdistysten kanssa, oli ehdotus ja tarve kuraattoriresidessille. Näiden keskusteluiden pohjalta järjestämme syyskuun alussa New Performance Turku -biennaalin yhteydessä residenssimahdollisuuden työuransa alkuvaiheessa oleville kansainvälisille kuraattoreille”, Kangasniemi kertoo. Kuraattoriresidenssi järjestetään tulevaisuudessa vaihtuvin vuosin jäsenfestivaalien yhteydessä, joita ovat New Performance Turku -festivaalin lisäksi Hangö Teaterträff, ANTI – Contemporary Art Festival, Aura of Puppets -verkoston järjestämät festivaalit ja Mad House Helsinki. Päätöksen residenssiin valittavista kuraattoreista tekevät festivaalijärjestäjät itse. Festivaalilla avoimen haun kautta valitut kuraattorit käyvät viikon aikana katsomassa esityksiä, tapaavat muita kuraattoreja ja Eskuksen jäsenistöä, sekä osallistuvat Eskuksen järjestämiin keskustelutilaisuuksiin. “Lisäksi tarkoitus on järjestää jonkun vanhemman kuraattorin kanssa toteutettava “masterclass” -tyyppinen workshop, sekä myöskin demopäivä, jossa Eskuksen jäsenet pääsevät harjoitusmielessä, ja tosissaankin, demoamaan kuraattoreille omia projektejaan ja ryhmäänsä”, Kangasniemi jatkaa. “Kiinnostavaa tässä toiminnassa on valtakunnallisuus, ja että tämän ympärille syntyy mahdollisimman paljon yhteistyöhankkeita. Se palvelee kaikkia”, toiminnanjohtaja Meena Kaunisto lisää.
Kysyttäessä Eskuksen ja residenssitoiminnan arvoista, Kaunisto, Halinen ja Kangasniemi luettelevat nopeasti listan asioita, jotka kokevat tärkeiksi: “yhteistyöt, vieraanvaraisuus ja vastaanottavaisuus, taiteen vapaus, taloudellinen tuki, joka mahdollistaa saavutettavuuden, ja että on mahdollisimman monelle mahdollista”. “Näiden lisäksi vielä yleiset arvot, joihin Eskus on yhdenvertaisuussuunnitelmassaan sitoutunut: tasavertaisuus, syrjimättömyys ja inklusiivisuus”, Kangasniemi lisää. Ne näkyvät toiminnassa Kauniston, Halisen ja Kanagasniemen mukaan mm. tilan esteettömyytenä, taloudellisena tukena ja tilan ilmaisuutena residenssiin tuleville taiteilijoille, sekä avoimina hakuina. Haasteeksi saavutettavuuden kannalta he kokevat avoimissa hauissa viestin levittämisen mahdollisimman laajalle joukolle erilaisia toimijoita. “‘Hospitality’ -osuus pitäisi olla leimallinen osa residenssejä”, toiminnanjohtaja Kaunisto painottaa. Kesäresidensseissä taiteilijoille järjestetään tervetuliaistilaisuus ja lopussa avoin loppudemo, jossa tekijät voivat haluamallaan tavalla jakaa työskentelyään. Tilaisuuksissa tarjoillaan ruokaa ja juomaa, tarkoitus on viettää yhdessä aikaa. Eskuksen puolelta residenssivieraille nimetään myös henkilö, joka vastaa ryhmien tarpeista. Helsingin ulkopuolelta tuleville taiteilijoille pyritään maksamaan päivärahaa, järjestetään majoitus ja matkakortit, jotta he pääsevät liikkumaan kaupungilla. Lisäksi residenssivieraille pyritään hankkimaan kutsuja tai halvempia lippuja esityksiin. “Residenssin tärkeä osa on, että on mahdollisuus kierrellä kaupungilla paikkoja katsellen, tavata kollegoita ja osallistua tapahtumiin, siinä oma taiteilijuus ja taide saa happea”, Halinen sanoo. “Vieraanvaraisuus ja vastaanottaminen ovat olennainen osa onnistumista”, Kaunisto lisää.
Kaunisto, Halinen ja Kangasniemi listaavat suunnitelmia, toiveita ja haaveita koskien residenssejä ja yleisemmin Eskuksen toimintaa: “Residenssitoiminta on verkostoitumishankkeen myötä noussut merkittäväksi osaksi Eskuksen palvelutarjontaa. Olemme kiinnostuneita ja innostuneita kehittämään sitä, sekä tekemään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Tämä on noussut esille jäsenistön ja muiden toimijoiden kanssa keskustellessa”, toiminnanjohtaja Kaunisto kertoo. “Jos miettii erityisesti residenssiä, niin jos olisi enemmän resursseja, eli rahaa, residenssitoimintaa voisi kasvattaa esimerkiksi kuukauden mittaiseksi tai järjestää kesäresidenssin lisäksi parin viikon residenssin marraskuussa, jolloin Helsingissä on paljon tapahtumia. Se voisi olla kiinnostavaa taiteilijoille ja kuraattoreille – tuottajaresidenssistäkin on puhuttu”, Halinen jatkaa. “Toive ja tavoite Eskuksen työssä on, että enemmän tehtäisiin yhteistyötä, ja että pienet ryhmät ja toimijat tekisivät yhdessä, jakaisivat tietoa ja kokemuksia. Ei ole järkeä tehdä samoja asioita monta kertaa pienillä resursseilla”, Kangasniemi sanoo ja lisää: “Voimien yhdistäminen: sitä on näkyvissä ja se on järkevää. Ei kulttuurirahoitus tule kasvamaan, joten se miten voidaan yhdessä toimia, niin siitä tulee yleensä enemmän kuin osiensa summa. Se on se, mihin Eskus pyrkii”.
