27.6.2022
Haastattelu: Vilma Pimenoff
Artikkeli on osa haastattelusarjaa, joka esittelee suomalaisen residenssikentän eri toimijoita ja tarkastelee residenssien roolia taiteen kentällä ja yhteiskunnassa.
Routa Company on kainuulainen nykytanssin tuotantokeskus, joka toimii Kajaanin keskustassa Generaattorilla. Roudan residenssitoiminta mahdollistaa 1-3 viikon työskentelyjaksoja Suomessa tai ulkomailla asuville ammattitanssijoille ja taiteilijaryhmille, sekä tanssin ja koreografian koulutuksista samana vuonna valmistuville opiskelijoille. Residenssi tarjoaa studio -työtilan ja asunnon Kajaanin keskustassa. Residenssiin on jatkuva haku.
Roudan taiteellinen johtaja Jouni Järvenpää sanoo ymmärtävänsä vasta valmistuneen tanssijan tilanteen, kun ei vielä ole yhteyksiä alan toimijoihin ja ammattimaailmaan. Roudan opiskelijaresidenssi onkin syntynyt tarpeesta tukea nuoria tanssin ammattilaisia: ”On tärkeää, että on joku taho, joka pystyy ottamaan riskin ja tarjoamaan tilaa, koska jostain se ensimmäinenkin jalansija on saatava.”
Sen lisäksi, että opiskelijaresidenssin kautta Routa tekee yhteistyötä tanssioppilaitosten kanssa, yhteistyötä on myös monen paikallisen toimijan kanssa. Yhtenä Kajaanin erikoisuutena Järvenpää mainitsee sen, että kaupungissa on suhteessa poikkeuksellisen paljon kulttuuriyhdistyksiä, aktiivisia kultuuritoimijoita ja taiteen ammattilaisia. ”Vuorovaikutusta täällä on helppo löytää, esimerkiksi jos residenssitaiteilija haluaa järjestää demon, niin täältä löytyy paljon kiinnostunutta yleisöä, joka itse toimii teatterin, musiikin ja kuvataiteen alalla. Vireys ja festivaalien määrä ovat Kajaanin valtteja.” Järvenpää kertoo.
Routa tarjoaa residenssiin tulijalle 8 tuntia studioaikaa maanantaista perjantaihin ja vaatimusta valmiista esityksestä taiteilijalle ei ole. Residenssi tarjoaa mahdollisuuden paineettomaan työntekoon verrattuna ’proggisharjoitteluun’ tai teattereille työskentelyyn. Monesti residensseihin kuuluu jonkinlainen demovaatimus tai yleisölle avaaminen tai yleisökeskustelu. Järvenpää sanookin, että edellä mainitut ovat kaikki mainioita työkaluja, mutta painottaa, että tekemisen täytyy lähteä taiteilijan tarpeesta käsin. ”En usko, että on hyvä, että jo rajalliseen aikaan laitetaan mitään sellaista, mikä ei varsinaisesti kuuluisi työskentelyyn, vaan sen sijaan pitää mahdollistaa vapaata taiteen tekemistä.” Järvenpää painottaa, että residenssiin voi hakea, vaikka ei olisikaan teosta valmisteilla tai esitystä tulossa. Taiteilijalle on tärkeää pystyä myös ottamaan aikaa ns. perustyölle, pitämään yllä sisällä hyrräävää virettä, jotta on sitten valmiudet tuottaa vaikka pikainen tilaustyö. Roudassa uskotaan, että tällainen ’tulosvapaa’ työskentely on tärkeää, ja sen ytimessä on se, mikä aidosti kiinnostaa taiteilijaa, mihin uteliaisuus häntä ajaa. Sen tutkimiseen taiteilijalle pitäisi mahdollistaa aikaa ja tilaa.
Residenssitaiteilijoiden valinnassa kiinnitetään huomiota siihen, että taiteilijan oma työskentely on taidelähtöistä tai omiin mielenkiinnon aiheisiin pohjautuvaa, ja että siinä on jonkinlainen laajuus ja koreografinen ajattelu tai jonkinlainen aktiivinen suhtautuminen improvisaatioon.
Järvenpää selventää, että ei ole mitään avainsanalistaa asioista, jotka pitäisivät olla hakemuksessa, vaan jokainen hakija on oma kokonaisuutensa.
Järvenpää sanoo ajattelevansa taidetta inhimillisen uteliaisuuden vapaimpana mahdollisena toteuttamistapana. Siihen ei ole ennalta määrättyjä sääntöjä, ja jos on, niin niitä ei tarvitse uskoa. Taiteen tekeminen ei ole tieteen tekemistä, samalla tavalla ei voi mennä mönkään.
Roudan residenssissä tunnustetaan kollegiaaliseen vuorovaikutuksen arvo, joka voi olla residenssitaiteilijan niin halutessa joko taiteellista mentorointia tai keskustelutukea, ulkopuolista silmää harjoituksissa, tai vain kulloisenkin työskenneltävän aiheen puitteissa keskustelua.
Toinen vuorovaikutuksen keino on tuotannollinen tuki, jota residenssi myös tarjoaa. Roudan avokonttorimainen toimisto sijaitsee samassa rakennuksessa harjoitustilojen kanssa, joten kohtaaminen on luontevaa.
Residenssitoiminnan yksi kiistaton etu on verkostoituminen. Residenssitaho oppii tuntemaan taiteilijoita, ja taiteilijat vuorostaan tutustuvat Routaan. Residenssitaiteilijat vaikuttavat toinen toisiinsa myös työskentelynsä kautta, jättämällä residenssiin jokainen oman jälkensä, jonka seuraava residenssiin tulija aistii.
Järvenpää sanoo, että on mielellään yhteydessä taiteilijoihin myös residenssin jälkeen. On mielenkiintoista kuulla, mitä residenssissä olleille taiteilijoille ja proggiksille kuuluu, ja missä he menevät.
Kysymykseen syntyykö residenssissä jotakin taiteellisesti uutta Järvenpää vastaa, että sisällön kannalta uuden taiteen tuottaminen on taiteilijoiden käsissä, sitä ei pysty ulkopuolelta ohjailemaan. Uudet asiat tulevat taiteilijoilta ja heidän työstään.
Routa Companyn residenssi itse toimijana haluaa jatkaa kehittymistä tahona, joka tukee taiteilijan vapautta. Voidaan ajatella, että freelance-taiteilijan vapautta on myös määritellä oma työaikansa, ja siihen liittyy myös vaara ajaa itsensä piippuun jatkuvan työnteon kautta. Järvenpää sanookin, että jos residenssissä voidaan keskustella esimerkiksi tämän tyyppisistä asioista, silloin jotakin on liikkumassa oikeaan suuntaan.
Lisätietoa: Routa Companyn residenssi